tiistai 10. maaliskuuta 2009

Vihdoin ja viimein on meikeläinen saanut nukuttua jonkinverran synnytyksen ja ensimmäisten vuorokausien jälkeen.
Perjantaina tätä bloginpitoa aloitellessani kerroinkin, että Pela on aloittanut vauvantekoa. Muutaman tunnin heikon puhinan jälkeen mamma rauhoittui. Iltapäivällä käytiin hiukan tassuttelemassa ulkona. Illan Pela nukkui kainalossani katsoessani televisiota. Tyttö olikin niin rauhallinen, että ehdin jo miettiä oliko puhkuminen ollutkin jotain muuta.................

Kellon ollessa 22.30 tuli ensimmäinen pieni supistus, joten siirryimme makkarin puolelle. Hetken keskusteltuamme siitä synnytämmekö minun sängyssäni vai tarkoitukseen varatussa pentulaatikossa, siirtyi Pela laatikkoon.

Tästä sitten alkoikin melkoinen haipakka kuten täällä savossa sanotaan

Ensimmäinen pentu ilmestyi maailmaan klo 23.31. Pentu oli poika
ja näytti tosi tummalta etten sanoisi melkein mustalta. Tänään jo kuitenkin koko pää ja kroppakin antavat aavistusta tulevasta tummanruskeasta väristä. Pentu oli pirteä ja suunnistikin samantein maitopaariin vain todetakseen sen olevan vielä suljettu.

Hädintuskin sain lähetettyä Mallalle ja Jukalle tekstarin ekasta pennusta, kun jo seuraava teki tuloaan.
Seuraava pentu, joka oli sievä tyttönen sai syntymäajakseen 23.35. Mukavasti kuvioitunut ja nätti tyttö.

Kolmas pentu, joka taasen oli poika ei myöskään aikallut syntymäänsä, vaan tulla tupsahti klo 23.46. Tämä pentu on jo saanut työnimen apila, koska sen toisessa on onnea tuova neliapilan kuva aivan selvästi.

Pentu numero neljä piti myös kiirettä tullessaan. Syntymäaika oli 23.53. Söpö kauniinruskea pieni poika tupsahti melkein varkain maailmaan.

Viidenneksi ehti porukan vaalein pentu, kaunis tyttönen. Syntymäajaksi kirjattiin neitoselle 0,04.

Kuten huomaatte niin pennut pitivät melkoista tahtia, eikä siinä oikein ehtinyt kuin ihmetellä.

Viiden pennun syntymää tiiviisti pentulaatikon sisäpuolella seurannut ja istunut isoveli Gabriel sai hommasta tarpeekseen ja lähti sängyn päälle jatkamaan tarkastelua. Välillä nuoriherra heitteli Pelaa ja minua jos minkälaisella pehmolelulla..........................että sellaista avustamista.

Nyt seurasikin ohjelmassa pieni tauko, joka jo tottapuhuen olikin tarpeen ainakin minulle. Alkoivat paikat olemaan hiukan puutuneita. Mallalle olinkin viestitellyt tapahtumista.

Nyt kokeilin, joko maitobaarin ovet olis avattu, vaan eipä olleet. Ovella kolkutteli viiden nälkäisen pikkuländerin joukko. Tässä kohtaa olinkin vielä ihan rauhallinen. Kyllä se maito sieltä alkaa....................

Juttelin taas Mallan kanssa ja sanoin ettei mamman masu ole mielestäni juurikaan pienentynyt. Rupesimme yhdessä tuumin arvuuttelemaan montako vielä ilmestyy lapsosia.
Ultrassahan lääkäri oli laskenut varmasti viisi pentua. Itse laskin varmasti 7 mahdollisesti 8.

No vapaahetkethän tunnetusti kuluvat nopeasti. Kellon ollessa 2.30, syntyi söpö poika.

Pojalla päästiin taas jatkamaan kun seuraava pikkuinen tuli klo 2.43. Hänellä onkin aivan selvä C -kirjain selässään, joten kutsun häntä ceeksi.

Kahdeksas lapsukainen olikin vuorostaan tyttö, jolle kirjattiin syntymäajaksi 2.55. Vauhtiin oltiin taas päästy. Tälle tytölle laitoinkin merkinnän paperiin " tosi nätti ", vaikka kaikkihan nämä tietty nättejä ovat olleet tähän mennessä. Ainahan pennut ovat söpöjä ja suloisia, ovat sitten väriltään mitä tahansa. Tälläkin pennulla on jo työnimi, mutta se onkin vielä vain Pelaäidin ja minun käytössäni.

Seuraavaksi tulikin pikkupoika maailmaan.
Muista pennuista jonkinverran pienempi kirjasi syntymäajan 4.05. Tällä pikkuisella oli painoa vain 140g, mutta tänään se on jo ottanut kaksi muuta pentua kiinni painon suhteen. Pikkupoika on erittäin tomera ja ponteva. Tänään se seikkaili pentulaatikossa ja kiipeili äitinsä päällä. Syntymisen jälkeen olin pojasta hiukan huolissani, mutta kaikki on ainakin tähän asti sujunut tosi hyvin.

Täysi kympin tyttö putkahti maailmaan klo 5.18. Tämä olikin ainoa pentu, jolla oli kannukset. Onneksi ne olivat pienet ja ne sai napsastua eilen mukavasti pois. Tyttö kyllä pyristeli vastaan niin paljon, että odotin kunnes Mallla ja Jukka eilen tulivat. Jukka piteli pentua minun leikatessani kannukset.

Viimeinen vaan ei vähäisin pentu syntyi klo5.34. Tyttönen oli porukan suurin pentu, joka painoikin 255g. Tämä neitonen muistuttaa suuresti Pelaäitiään ulkonäön suhteen.

Ei ihan saatu tusinaa täyteen, eikä synnytetty kansainvälisenä naistenpäivänä kuten Petunian kanssa olimme suunnitelleet.
Minulle olisi vähempikin pentumäärä riittänyt, koska äipällä on vain 8 nisää.

Vaan miten kävi maitobaarin.....................Ovet olivat edelleen kiinni. Siinä vaiheessa kun pentuja oli kahdeksan, soitin Ekulle ja pyysin häntä apuun . Malla tuli hätiin viimeisen pennun jo synnyttyä. Ei ollut vielä hanat auenneet maitotynnyristä , vaan käsissä oli yksitoista hyvin hyvin nälkäistä länderilasta. Tuttipullot esiin ja vastiketta antamaan. Me Mallan kanssa syötimme ja Ekku valmisti keinomaitoa koko ajan lisää. Pelamamma ihmetteli tilannetta mutta rauhoittui kun pennutkin rauhoittuivat. Pikkuhiljaa alkoi maitoa tulemaan, ja illalla tulikin jo kaikista nisistä. Kaksi ensimmäistä vuorokautta annoin lisäruokintaa jatkuvasti kahden tunnin välein. Oikeastaan ensimmäisestä viimeiseen päästyäni sainkin aloittaa alusta.Nyt on hienoa kun Pela syöttää katraansa jo ihan itse. Jokainen pentu kuitenkin saa lisäruokaa jatkuvasti.

Kaikki pennut ovat reippaita ja painot ovat mukavasti nousseet. Syntymäpainotkin olivat ihan hyviä tuota pikkupoikaa lukuunottamatta. Sitä vain on tottunut niin isoihin pentuihin aikaisemmin, mutta tyytyväinen olen näinkin.

Päivärytmi onkin jo muodostunut. Aamulla isot koirat saavat sapuskan ja käyvät pihalla. Sitten tyhjennän pentulaatikon petivaatteista ja pennuista. Pestyäni laatikon, lataan sinne takaisin kaksi kerrosta retkipatjoja, paksun täkin sekä paksun karvan sekä vielä ohuemman karvan siihen päälle. Seuraavaksi käykin Pela suihkussa pyllynpesulla. Tosin vuotoa on erittäin niukasti, kiitos helpon synnytyksen. Neljättä kertaa käytin myös vadelmanlehtipillereitä juoksun alusta synnytykseen asti ja olen vakuuttunut niiden tehosta synnytyksien helpottamisiin ja vähempään vuotoon synnytyksen jälkeen. Onneksi tällä kertaa ei pentujen isä syönyt kyseisiä pillereitä. Kuinkahan monta pentua olisikaanaan tullut jos............................. Pillerit kun kuulemma vahvistavat myös siittiöitä.
Nytkin olisi Jukka saanut jättää hanskat naulaan. Olisi pitänyt tyytyä vain yhten astutuskertaan.

Pela on todennut huonepalvelun toimivan ja maltillisesti odottaa kun kannan sille ruokaa pitkin päivää pesään. Tällä kertaa pikkuäippä söikin suht hyvin odotusajan ja synnytyksen jälkeen onkin kunnon nälkä ollut jatkuvasti. No mitä ei tekisi,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,Päivällä käydään pikku tassuttelulla. Sattuneista syistä Pelalla on kiire kotiinpäin. Eilen se oli suorastaan huvittavan näköinen, kun en ehtinyt ottaa villapaitaa pois ulkoa tullessa, vaan mamma yritti imettää pentuja sininen neulepusero päällä.

Lukematon määrä syöttökertoja minulla edelleen vuorokaudessa vielä on. Annan kaikille pennuille vielä lisämaitoa, jotta Pela pääsee hiukan helpommalla ja että painot saadaan jatkossakin nousemaan.
Kaikki on kuitenkin vaivan arvoista kun katselee pikkuisia palleroita pulleine masuineen tuhisevan äitinsä kainalossa.

Äiti itse voi mainiosti ja hyppelee varsinkin ulkona yhtä riehakkaasti kuin ennenkin. Ei uskoisi että on juuri 11 pentua pölläyttänyt maailaman menoa katsomaan.
Muutaman viikon saavat pennut olla rauhassa ennenkuin alkavat ihmisiä tapaamaan.

Toivoakseni kaikki löytävät rakastavan kodin itselleen

Gabriel on saanut tutustua pikkusisaruksiinsa kiitettävästi.

Aika näyttää mitä pienistä tulee. Ikimuistoisia hetkiä varmasti tulee monta kertaa ennenkuin tämä katras on maailmalla!!!!!!!!!!!!!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti