lauantai 28. maaliskuuta 2009

NÄIN SE AIKA KULKEE.................

Uni yllättää
Arvoitus olenko taas raskaana vai onko Annemamma tuputtanut ruo-
kaa?????????????????


Mervi Sidukan syöttöpuuhissa


Lyyli päivätorkuilla masu pulleana


Tänään juhlistimme pentujen synttäreitä. Kolme viikkoa täynnä!!!!!!!!!!!!
Viikko mennyt taas kuin siivillä pienten elämää seuratessa.
Laatikon ulkopuoleinen elämä on kovasti alkanut kiinnostamaan lapsosia. Selkeästi isältä perittyjä agilitytaitoja on kokeiltu monin eri menetelmin. Lopputulos on sama tavalla kuin tavalla. Suuri on maailma pesästä katsottuna.
Tänään olikin upea menu tiedossa noin synttäreiden kunniaksi. Alkupaloina matolääke joka mukisematta meni masuun asti. pääruokana kauravelli, jota kuluikin melkoinen määrä ja joka heti hienosti syötiin kiposta harvinaisen siististi. Illalla kun rupeaa huikoomaan , niin onkin tarjolla tuoretta paistinjauhelijaa. Pitänee kohta hommata pari sääriluuta purtavaksi, niin ovat reippaita pikkuisia.
Tuukkasen Mervi kävi tiistaina tutustumassa pesueeseen ja autteli syöttöhommissa niin hyvin, että Lyylinkin paino seuraavana päivänä oli noussut hurjat 90 grammaa muista puhumattakaan. Taisi Lyylineiti sulattaa Mervin sydämen noinniinkuin muutenkin. Piti tarkistaa että kaikki pennut olivat tallessa kun mervi malttoi kotiin lähteä.
Tänään piipahtivat Jukka ja Malla sekä Helsingistä Viivi pikkuneiti Viljan kanssa, joka tottuneesti nosteli pentuja syliinsä.
Etukäteen jännitin, miten Pelamamma Viivin ja Viljan vastaanottaa, mutta kaikki meni kivasti ja olin ihan ylpeä niin mammasta kuin pojastaan Gabrielista. Ensi viikolla alkaakin käymään vieraampaa porukkaa lapsia katsastamassa.
Nyt lähden kokeilemaan mitä mieltä ollaan jauhelihasta.........................................

lauantai 21. maaliskuuta 2009

AVOIMIN SILMIN KATSOTAAN MAAILMAA







Tänään täyttävät Pelan ja Rytin lapsukaiset kaksi viikkoa.
Kuinka paljon tapahtuukaan asioita pienen länderilapsen elämässä toisella viikolla.
Pennut ovat kasvaneet kovasti ja paino noussut kaikilla tosi huimasti. Todella reipasta porukkaa pyörii pitkin pentulaatikkoa ja jo hiukan ulkopuolellakin. Vaalea tyttö on sitä mieltä, että haluaa nähdä enemmän ja onkin pari kertaa tullut laatikosta reunan yli.
Äidin ruoka, jonka mamma nauttii vielä välillä pesässään herättää pennuissa kiinnostusta. Mustat nökönenät tunnustelevat hajua hetken ja sitten suunnistetaan horjuen, mutta päättäväisesti norkoilemaan, josko äidiltä jotain putoaisi. Toistaiseksi Pelaäiti on itse syönyt kaiken antaen pentusten tyytä maitoonsa ja emonmaitovastikkeeseen, jota meikeläinen vielä pullosta pienille antaa emoa hiukan säästääkseen. Ehkäpä ensi viikolla tulee hiukan muutosta ruokavalioon kun aletaan kokeilemaan ihan oikeita pöperöitä.
Tämän viikon parhaita tapahtumia on ollut pentujen silmien avautuminen. Taitaa olla Ryti-isältä ja isoisä Aickolta peritty tummat nappisilmät kaikilla . Pikkupoika, joka ei enää ole niin pikkuinen, avasi jo keskiviikkona silmänsä, ottaen varaslähtöä sisaruksiinsa. Eilen olivatkin jo kaikkien silmät auki.
Malla ja Jukka kävivät pentuja ja miniäänsä Pelaa katsomassa eilen, juu ja tietty mamman Gabrielmussukkaa myös. Aika kului kuten minullakin pentulaatikon vieressä istuen ja pikkuisia katsellen. Aina on sama juttu kun on jossakin pentuja, niitä ei millään malttaisi jättää vaan voisi istua tuntitolkulla katsomassa ja nuuskuttelemassa vauveleita.
Naapurit, jotka ulkoiluttivat koiriani alkutalvesta jalkani ollessa paketissa, ovat kivasti ottaneet Gabrielin lenkeillensä mukaan. Nuoriherra onkin ollut hiukan turhautunut sisällä olemiseen vaikka onkin leikitty ja pelattu kaikenlaista.
Gabrielilla olikin talviturkin poisheitto ohjelmassa viikolla. Hämmästyin kuinka söpö pikkujätkä olikaan nyppimisen jälkeen ja kuinka ruskea väri taas hienosti syveni. Tosin harmittaa hiukan kun jäppinen ei enää näytä ilveksenpennun ja oskukoiran sekoitukselta. Kaipa se on minunkin jo myönnettävä ettei se ole enää pentu vaan iiiisoooo nuoriherra.
Nyt pitänee lähteä panemaan toinen koneellinen pestyjä karvoja ja peittoja tältä päivältä kuivumaan, jotta pennuille taas löytyy puhdasta alle, päälle ja sinne sun tänne. Seuraava homma onkin jo tutuksi tullut maitopullon lämmitys.
Mukavaa viikonlopunjatkoa kaikille täältä lastentarhasta

lauantai 14. maaliskuuta 2009

PENNUT VIIKONIKÄISIÄ





Nopeasti on aika vierähtänyt ja tänään täyttävät pienet Pelan ja Rytin lapsoset jo viikon verran.
Äiti ja pennut voivat hyvin.
Pennut ovat reippaita ja painot ovat nousseet tosi mukavasti. Pela on erittäin hyvä äiti kuten viimeksikin ja hoitaa lapsoset mallikkaasti.
Kovasti seikkaillaan jo pentulaatikkoa tutkimassa. Tänään pentuja ihmetytti ja kiinnostutti talouspaperinpalanen,sitä tutkittiin nenät tuhisten. Äidin päällä on myös ollut kiva kiipeillä. Pennuista pienempänä syntynyt poika ja suurimpana syntynyt tyttö kävivät myös tutkimassa äidin ruokakuppia ollen sitä mieltä, että eikun jauhelihat kehiin ja masuun jo nyt.
Pentukyselyjä on tullut mukavasti ja tuntuu siltä, että kaikki löytävät kivan oman perheen itselleen.
Meikeläinenkin sai viime yönä nukuttua yhteensä noin neljä tuntia. Olen antanut lisäruokaa kolmen tunnin välein nyt muutaman vuorokauden ajan. Alussahan pennut saivat tuttipulloa kahden tunnin välein.
Pennuissa on jo selkeästi ihan omia persoonia. Jokaisessa huomaa jo omia tapoja ja piirteitä.
Vaan lähdempä tässä maidon lämmitykseen.
Niin meinasipa unohtua onnitella kaikkia tänään Tampereella kivasti menestyneitä koiria.
Viikonlopun jatkoa vain kaikille tasapuolisesti.

tiistai 10. maaliskuuta 2009

VOI HERTTILEIJAA SENTÄÄN!!!!!!!!!!!!

Piti tekemäni tosi hieno juttu synnytyksestä vaan miten kävikään.

Otsikko ja kuvat ovat alimaisena. Tekstin kirjoitettuani hiiri lakkasi liikkumasta ja onnistuin kadottamaan koko tekstin. Muutaman puhelun jälkeen päädyin sulkemaan tietsikan silläkin uhalla, että koko teksti olisi häipynyt taivaan tuuliin. No teksti onneksi löytyi, mutta kirjoitusvirheitä en enää saanutkaan poistettua. Anteeksi ystävät ja kylänmiehet, mutta tulos on surkea. Yrittäkää kuitenkin tai sitten ei..................
Vihdoin ja viimein on meikeläinen saanut nukuttua jonkinverran synnytyksen ja ensimmäisten vuorokausien jälkeen.
Perjantaina tätä bloginpitoa aloitellessani kerroinkin, että Pela on aloittanut vauvantekoa. Muutaman tunnin heikon puhinan jälkeen mamma rauhoittui. Iltapäivällä käytiin hiukan tassuttelemassa ulkona. Illan Pela nukkui kainalossani katsoessani televisiota. Tyttö olikin niin rauhallinen, että ehdin jo miettiä oliko puhkuminen ollutkin jotain muuta.................

Kellon ollessa 22.30 tuli ensimmäinen pieni supistus, joten siirryimme makkarin puolelle. Hetken keskusteltuamme siitä synnytämmekö minun sängyssäni vai tarkoitukseen varatussa pentulaatikossa, siirtyi Pela laatikkoon.

Tästä sitten alkoikin melkoinen haipakka kuten täällä savossa sanotaan

Ensimmäinen pentu ilmestyi maailmaan klo 23.31. Pentu oli poika
ja näytti tosi tummalta etten sanoisi melkein mustalta. Tänään jo kuitenkin koko pää ja kroppakin antavat aavistusta tulevasta tummanruskeasta väristä. Pentu oli pirteä ja suunnistikin samantein maitopaariin vain todetakseen sen olevan vielä suljettu.

Hädintuskin sain lähetettyä Mallalle ja Jukalle tekstarin ekasta pennusta, kun jo seuraava teki tuloaan.
Seuraava pentu, joka oli sievä tyttönen sai syntymäajakseen 23.35. Mukavasti kuvioitunut ja nätti tyttö.

Kolmas pentu, joka taasen oli poika ei myöskään aikallut syntymäänsä, vaan tulla tupsahti klo 23.46. Tämä pentu on jo saanut työnimen apila, koska sen toisessa on onnea tuova neliapilan kuva aivan selvästi.

Pentu numero neljä piti myös kiirettä tullessaan. Syntymäaika oli 23.53. Söpö kauniinruskea pieni poika tupsahti melkein varkain maailmaan.

Viidenneksi ehti porukan vaalein pentu, kaunis tyttönen. Syntymäajaksi kirjattiin neitoselle 0,04.

Kuten huomaatte niin pennut pitivät melkoista tahtia, eikä siinä oikein ehtinyt kuin ihmetellä.

Viiden pennun syntymää tiiviisti pentulaatikon sisäpuolella seurannut ja istunut isoveli Gabriel sai hommasta tarpeekseen ja lähti sängyn päälle jatkamaan tarkastelua. Välillä nuoriherra heitteli Pelaa ja minua jos minkälaisella pehmolelulla..........................että sellaista avustamista.

Nyt seurasikin ohjelmassa pieni tauko, joka jo tottapuhuen olikin tarpeen ainakin minulle. Alkoivat paikat olemaan hiukan puutuneita. Mallalle olinkin viestitellyt tapahtumista.

Nyt kokeilin, joko maitobaarin ovet olis avattu, vaan eipä olleet. Ovella kolkutteli viiden nälkäisen pikkuländerin joukko. Tässä kohtaa olinkin vielä ihan rauhallinen. Kyllä se maito sieltä alkaa....................

Juttelin taas Mallan kanssa ja sanoin ettei mamman masu ole mielestäni juurikaan pienentynyt. Rupesimme yhdessä tuumin arvuuttelemaan montako vielä ilmestyy lapsosia.
Ultrassahan lääkäri oli laskenut varmasti viisi pentua. Itse laskin varmasti 7 mahdollisesti 8.

No vapaahetkethän tunnetusti kuluvat nopeasti. Kellon ollessa 2.30, syntyi söpö poika.

Pojalla päästiin taas jatkamaan kun seuraava pikkuinen tuli klo 2.43. Hänellä onkin aivan selvä C -kirjain selässään, joten kutsun häntä ceeksi.

Kahdeksas lapsukainen olikin vuorostaan tyttö, jolle kirjattiin syntymäajaksi 2.55. Vauhtiin oltiin taas päästy. Tälle tytölle laitoinkin merkinnän paperiin " tosi nätti ", vaikka kaikkihan nämä tietty nättejä ovat olleet tähän mennessä. Ainahan pennut ovat söpöjä ja suloisia, ovat sitten väriltään mitä tahansa. Tälläkin pennulla on jo työnimi, mutta se onkin vielä vain Pelaäidin ja minun käytössäni.

Seuraavaksi tulikin pikkupoika maailmaan.
Muista pennuista jonkinverran pienempi kirjasi syntymäajan 4.05. Tällä pikkuisella oli painoa vain 140g, mutta tänään se on jo ottanut kaksi muuta pentua kiinni painon suhteen. Pikkupoika on erittäin tomera ja ponteva. Tänään se seikkaili pentulaatikossa ja kiipeili äitinsä päällä. Syntymisen jälkeen olin pojasta hiukan huolissani, mutta kaikki on ainakin tähän asti sujunut tosi hyvin.

Täysi kympin tyttö putkahti maailmaan klo 5.18. Tämä olikin ainoa pentu, jolla oli kannukset. Onneksi ne olivat pienet ja ne sai napsastua eilen mukavasti pois. Tyttö kyllä pyristeli vastaan niin paljon, että odotin kunnes Mallla ja Jukka eilen tulivat. Jukka piteli pentua minun leikatessani kannukset.

Viimeinen vaan ei vähäisin pentu syntyi klo5.34. Tyttönen oli porukan suurin pentu, joka painoikin 255g. Tämä neitonen muistuttaa suuresti Pelaäitiään ulkonäön suhteen.

Ei ihan saatu tusinaa täyteen, eikä synnytetty kansainvälisenä naistenpäivänä kuten Petunian kanssa olimme suunnitelleet.
Minulle olisi vähempikin pentumäärä riittänyt, koska äipällä on vain 8 nisää.

Vaan miten kävi maitobaarin.....................Ovet olivat edelleen kiinni. Siinä vaiheessa kun pentuja oli kahdeksan, soitin Ekulle ja pyysin häntä apuun . Malla tuli hätiin viimeisen pennun jo synnyttyä. Ei ollut vielä hanat auenneet maitotynnyristä , vaan käsissä oli yksitoista hyvin hyvin nälkäistä länderilasta. Tuttipullot esiin ja vastiketta antamaan. Me Mallan kanssa syötimme ja Ekku valmisti keinomaitoa koko ajan lisää. Pelamamma ihmetteli tilannetta mutta rauhoittui kun pennutkin rauhoittuivat. Pikkuhiljaa alkoi maitoa tulemaan, ja illalla tulikin jo kaikista nisistä. Kaksi ensimmäistä vuorokautta annoin lisäruokintaa jatkuvasti kahden tunnin välein. Oikeastaan ensimmäisestä viimeiseen päästyäni sainkin aloittaa alusta.Nyt on hienoa kun Pela syöttää katraansa jo ihan itse. Jokainen pentu kuitenkin saa lisäruokaa jatkuvasti.

Kaikki pennut ovat reippaita ja painot ovat mukavasti nousseet. Syntymäpainotkin olivat ihan hyviä tuota pikkupoikaa lukuunottamatta. Sitä vain on tottunut niin isoihin pentuihin aikaisemmin, mutta tyytyväinen olen näinkin.

Päivärytmi onkin jo muodostunut. Aamulla isot koirat saavat sapuskan ja käyvät pihalla. Sitten tyhjennän pentulaatikon petivaatteista ja pennuista. Pestyäni laatikon, lataan sinne takaisin kaksi kerrosta retkipatjoja, paksun täkin sekä paksun karvan sekä vielä ohuemman karvan siihen päälle. Seuraavaksi käykin Pela suihkussa pyllynpesulla. Tosin vuotoa on erittäin niukasti, kiitos helpon synnytyksen. Neljättä kertaa käytin myös vadelmanlehtipillereitä juoksun alusta synnytykseen asti ja olen vakuuttunut niiden tehosta synnytyksien helpottamisiin ja vähempään vuotoon synnytyksen jälkeen. Onneksi tällä kertaa ei pentujen isä syönyt kyseisiä pillereitä. Kuinkahan monta pentua olisikaanaan tullut jos............................. Pillerit kun kuulemma vahvistavat myös siittiöitä.
Nytkin olisi Jukka saanut jättää hanskat naulaan. Olisi pitänyt tyytyä vain yhten astutuskertaan.

Pela on todennut huonepalvelun toimivan ja maltillisesti odottaa kun kannan sille ruokaa pitkin päivää pesään. Tällä kertaa pikkuäippä söikin suht hyvin odotusajan ja synnytyksen jälkeen onkin kunnon nälkä ollut jatkuvasti. No mitä ei tekisi,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,Päivällä käydään pikku tassuttelulla. Sattuneista syistä Pelalla on kiire kotiinpäin. Eilen se oli suorastaan huvittavan näköinen, kun en ehtinyt ottaa villapaitaa pois ulkoa tullessa, vaan mamma yritti imettää pentuja sininen neulepusero päällä.

Lukematon määrä syöttökertoja minulla edelleen vuorokaudessa vielä on. Annan kaikille pennuille vielä lisämaitoa, jotta Pela pääsee hiukan helpommalla ja että painot saadaan jatkossakin nousemaan.
Kaikki on kuitenkin vaivan arvoista kun katselee pikkuisia palleroita pulleine masuineen tuhisevan äitinsä kainalossa.

Äiti itse voi mainiosti ja hyppelee varsinkin ulkona yhtä riehakkaasti kuin ennenkin. Ei uskoisi että on juuri 11 pentua pölläyttänyt maailaman menoa katsomaan.
Muutaman viikon saavat pennut olla rauhassa ennenkuin alkavat ihmisiä tapaamaan.

Toivoakseni kaikki löytävät rakastavan kodin itselleen

Gabriel on saanut tutustua pikkusisaruksiinsa kiitettävästi.

Aika näyttää mitä pienistä tulee. Ikimuistoisia hetkiä varmasti tulee monta kertaa ennenkuin tämä katras on maailmalla!!!!!!!!!!!!!!!

TÄSTÄ LÄHDETTIIN JA TÄHÄN PÄÄDYTTIIN!

PIKKUISILLA IKÄÄ 3VRK

PELA PETAA JA AVUSTAJAKOIRA GABRIEL ANTAA NEUVOJA


maanantai 9. maaliskuuta 2009

PENTU 11 TYTTÖ
PENTU 10 TYTTÖ

PENTU 9 POIKA
PENTU NO 8 TYTTÖ

PENTU NO 7 POIKA
PENTU NO 6 POIKA

PENTU NO 5 TYTTÖ


PENTU NO 4 POIKA



PIKAISET YKSITTÄISKUVAT LAPSUKAISISTA

PENTU NO 3 POIKA
PENTU NO 2 TYTTÖ

PENTU NO 1 POIKA


Yleisön pyynnöstä nämä kuvat pikkuisista. Ovat huonolaatuisia, koska kameran säätö on jotenkin pielessä, mutta jotain osviittaa ulkonäöstä saapi kenties. Sepustus synnytyksestä yritetään saada aikaiseksi huomenna.

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Nyt niitä sitten on................pentuja





Tänään syntyivät Pelan ja Rytin pikkuiset maailmaan. Yhteensä lapsosia oli 11 kipaletta, 6 poikaa ja 5 tyttöä. Kaikki ovat pontevia länderinalkuja ja synnytys oli tosi helppo. Mamma voi myös oikein hyvin.


Kuvia ja juttua tulee kunhan minä olen nukkunut muutaman yön tai ehkä jo aikaisemmin.




Yritän tähän yhden kuvan saada, jossa tosin eivät kaikki pienokaiset ihan näy.


Pelan Gabrielpoika oikeesti istui äidin kanssa ensimmäisten viiden pennun syntymän ajan. Vasta sitten äippä komensi pijan pois auttamasta.............................

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Pullukka mikä pullukka



Tässä Pelamamma masuineen.
On ensimmäinen yritys lisätä kuva, joten katsotaan onnistuuko!!!!!!!

Vanha koirakin oppii uutta vai........................

Tervehdys täältä savosta! Niinhän tässä kävi, että vanha ihminenkin opettelee uutta, nimittäin blogin pitoa. Kiitos Tuukkasen Merville, joka auttoi asiaa.

Tarkoituksenani on kertoa silloin tällöin Pelan, Gabrielin, Iitan ja Aickon kuulumisia.

Tänään onkin mainio päivä aloittaa jotain uutta. B-Pentueeni täyttää 10 vuotta. Onnittelut vielä tätäkin kautta!

Toinen tämän upean aurinkoisen talvipäivän asioista on, että Pelamamma on alkanut suunnitella pentujen ulospukkaamista. Pientä puhinaa on ollut jo muutaman tunnin ajan ja kovasti pikkuäippä petaa. Ei kelpaa meikeläisen petaukset sitten millään. Tällä hetkellä mamma petailee minun sänkyäni. Musta nökönenä vain näkyy petauspatjan alta.

Pelan Gabrielpoika odottaa innolla pääsyä isonveljen rooliin. Pikkujätkä on selvästi sitä mieltä, että osallistuu synnytykseen. Saa nähdä mitä mieltä äiti on pojan suunnitelmista...........pyörtyy vielä pentulaatikon laidalle jäppinen.

Näitä pentuja odotankin mielenkiinnolla. Isänähän on Vahvisten Ryti, joka on oman Aickomussukkani poika. On hauskaa nähdä minkänäköisiä pikkuisia on tulossa. Jännittää myös kuinka monta vauvelia tulee, sillä mamman masu on kohtuullisen ison kokoinen.Nämähän ovat Pelan toiset pennut. Viimeksi oli seitsemän lapsukaista, mutta nyt minusta tuo masu kyllä antaa viitteitä....................no se jää nähtäväksi.
On se veikeätä, että nämä synnytykset usein osuvat viikonlopulle ja yön seutuun. Mikkelissähän on vain yksi kaupungin eläinlääkäri päivystämässä. Hänellä on todella erittäin laaja päivystysalue ja koska näin maaseudulla vaikkakin kaupungissa asumme, niin nuo tuotantoeläimet jotenkin aina kiilaavat kärkeen. No pitänee toivoa että kaikki menisi tälläkin kerralla hyvin ja syntyisi terveitä ja reippaita pikkuländereitä. Enkä tietty olisi yhtään pahoillani vaikka olisivat vielä kivan näköisiäkin.

Nyt rupean hiukan katsoman, että kaikki synnytyksessä tarvittava on esillä.