VIIKON VERRAN VANHEMPIA

Lyyli

Pela ja muutama nälkäinen lapsukainen

Maailmanmenoa ihmetellen

Mepä ollaankin just herätty

Äiti minulla on nälkä

Ensimmäinen jauheliha-ateria syötiin mallikkaasti



Näin se viikko kului taas eteenpäin ja pennut täyttivät eilen neljä viikkoa.

Tällä viikolla olikin paljon uutta opeteltavaa. Ensimmäiset kiinteät ateriat maistuivat hyvin pienille. Aloitimme vellillä ja puurolla, joista pennut eivät paljoa perustaneet. Siirryimme siis jauhelihaan, joka kostutetaan emonmaitovastikkeella tai Muksuvelleillä ja - puuroilla. Pentunappuloita menee mukavasti aamulla pehmeäksi turvotettuina nälkäisiin suihin.Eipä ole mammalle jäänyt paljoakaan lautaselta nuolemista, niin tarkkaan pennut ruoan syövät. Tänään opeteltiin piimänjuontia, joka ainakin pentujen mielestä oli hauskaa hommaa. Onneksi se oli Lyyli, pennuista vaalein, joka istui piimäkippoon. Raejuusto teki myös hyvin kauppansa.

Hiukan eilen kauppahallissa kummasteltiin kun sanoin ottavani neljä kiloa paistinjauhelihaa, josko sillä viikonlopun yli selviäisi. No halliin huomenna jälleen.................................

Pennut muuttivat makuuhuoneesta keskelle olohuonetta ottaen mukaansa pentulaatikon, jonka jatkoksi rakennettiin mukavankokoinen tarha . Tarhan saikin tosi näpsäkästi ja edullisesti tehtyä lehtikompostorin kehikoista ( säästyi noin 120 euroa ) Siellä on turvallista olla kun ovat ilman valvontaa. Toki rohkeimmat ovat jo seikkailleet vapaasti muuallakin asunnossa ja ainakin jääkapin löytäneet.

Suurin osa ajasta menee vielä nukkumiseen, mutta syömisen jälkeen on kiva riehua jo sisarusten kanssa. Lyyli ainakin on perinyt isältään ja isoisältään monta eri jutustelutyyliä.

Pehmolelut ja pallot saavat jo kovaa kyytiä ja piippalelut ovat tosi kiinnostavia, varsinkin possu. Toisten sisarusten nenät, tassut ja korvat ovat kuitenkin kaikkein mukavinta riepoteltavaa. Onneksi ei ole niitä hampaita vielä.

Meikeläinenkin on jo jättänyt pulloruokinnan vähemmälle. Iltamaito kuitenkin vielä on annettu jälkkäriksi ennen nukkumaanmenoa sekä tietty iltapäiväpullo tai oikeastaan useampikin sellainen.

Nyt aikaa viekin pyykinpesukoneen täyttö ja tyhjennys. Kolmesta jopa viiteen koneellista pyörähtää pyykkiä vuorokaudessa. Onnneksi noita karvoja ja peittoja ym. on reilunpuoleisesti vuosien varrella tullut kerättyä. Toki saatan vaihtaa liian usein kuivia karvoja, mutta onneksi tätä ei kestä loppuikää ja onhan se kivaa että lapsilla on kuivaa ja lämmintä. On se uskomatonta miten paljon pentusten peräpää tuottaa pissua vaikka ovatkin noin pieniä. Muut kotityöt jäävätkin hamaan tulevaisuuteen. Sitä tulee vain istuttua pentuja katselemassa ja niitä pusuteltua.

Pelamamma on päässyt jo ulkoilemaan kunnolla Gabrielin kanssa ja kyllä sitä menoa ihan mielellään katsoo. Aamuisin kun hanki vielä kestää ( siis meillä savossahan on vielä talvi ja lunta ihan reippaasti ), äiti ja poika ottavat kunnolla spurtteja. Gabrielista on tosi hauskaa juosta Pela kiinni ja kaataa äippä mukkelismakkelis hankeen. Toissapäivänä taisi mennä neljäkin kierrosta kerien ympäri äitiliini.

Nyt on viikonlopun aikana käynyt pentuihin tutustumassa monia ihmisiä. Tosi ylpeä olen edelleenkin, siitä miten kiltisti aikuiset koirat ovat käyttäytyneet ja miten hyvin Pela antaa pentuja katsella ja syliin ottaa. Tänään olisi Gabriel saanut uuden kodin kun se vei erään vierailijan sydämen, mutta eihän mussukka Annemamman luota lähde. Hymy ja pärskintä ovat olleet pojalla herkässä, kun sitä on rapsuttu korvan takaa.

Nyt pitäisi mennä ruokkimaan isot koirat, eivät kaiketi ihan namipaloilla elä nekään. Niin ja en kai minäkään.................

Aurinkoisia kevätpäiviä toivotellaan kaikille täältä savon suunnalta!